Haalarikastajaisia ja vähän muutakin

Kas kummaa, kevään opiskelut ovat huomaamatta jo melkein puolessa välissä (mutta parhaat opiskelijatapahtumat onneksi vasta edessäpäin). SILLÄ OPISKELIJAHAALARIT OVAT VIIMEINKIN TÄÄLLÄ! Ja komean vihreät ovatkin. Kaiken kruunaa haalarin selkää koristava sukupuu, jossa biologian opiskelijat ovat päässeet evoluution huipulle. Heh heh.

Haalarien idea on luoda yhteenkuuluvuudentunnetta sekä oman pääaineen että kaikkien haalaria kantavien korkeakouluopiskelijoiden välille.  Mikä olisikaan parempi puheenaihe vaikkapa poikkitieteellisissä haalaribileissä kuin ”sulla on violetit haalarit, opiskeletko siis sosiaali- ja terveysalaa?” tai ”mulla on tuo sama haalarimerkki, olitko sinäkin silloin siinä tapahtumassa?” Tässä siis oivia vinkkejä uusien kaverien tai sen oikean löytämiseen…

Myös haalarimerkkien keräily erilaisista tapahtumista (joko palkintona jostakin suorituksesta tai kylmää käteistä vastaan) kuuluu olennaisena osana haalarikulttuuriin. Etiketin mukaan merkit on ommeltava asuunsa käsin, eikä haalaria myöskään kuuluisi pestä pahimpienkaan yörymyämisten jälkeen. Mitäköhän seuraa etiketin rikkomisesta?

Tosiaankin, me bio- ja ympäristötieteen fuksit saimme viettää haalarikastajaisia helmikuussa, kun vanhemmat opiskelijat jakoivat meidän ryhmiin ja kierrättivät ympäri Harjua. Radan varrella meidän piti suorittaa erilaisia leikkimielisiä ja yhteistyötä vaativia rasteja, kuten tukkihumalaviesti tai turkulaiset pallit –viesti. Ilta huipentui pulkkamäkeen Harjun Norssin puoleisessa päässä, josta vielä jatkettiin loppuyöksi poikkitieteellisiin haalaribileisiin Brahan. Sää suosi eikä edes Brahan johtavassa ympäri kompassia kiemurtelevassa jonossa päässyt vilu pahemmin yllättämään, varsinkin kun seura oli hyvää ja tunnelma lämmin.

Ruotsalaiset pallit vauhdissa :D

Itse opiskelu sujuu jo reippaalla rutiinilla, ja vaikka opintopisteitä koko vuodelle kertyy minulle jopa suositusta hieman enemmän, tuntuu opiskelutahti tällä hetkellä melko letkeältä. Täytyy silti muistaa hoitaa hommat ajallaan ja suorittaa myös ne itsenäiset deadlinettomat kurssit alta pois ennen kesää. Kesätöitäkin pitäisi muistaa hakea. Loppukevät menee kuitenkin mukavasti tulevia tapahtumia ja kivoja kursseja odotellessa, sillä esimerkiksi Biologitapaaminen Oulussa ja vapun riennot täällä Jyväskylässä tulevat varmasti olemaan hauskoja ja mieleenpainuvia tapauksia, joita kelpaa muistella vielä jälkeenpäinkin. Myös tulevat lajintuntemuskurssit ja niihin liittyvä linturetki rytmittävät kevättä ja tuovat kaivattua vastapainoa luennoilla istumiselle.

Lämmintä ja aurinkoista keväänalkua kaikille, toivotaan ettei takatalvi pääsisi kovin pahasti yllättämään!