Kirjoittajien esittelyt

Maiju - Akvaattiset tieteet

Kuva: Rosanna Sjövik

Olen viidennen vuoden akvaattisten tieteiden opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Olen syntyjäni Sulkavalta, Etelä-Savosta, mutta Jyväskylästä on kuluneen reilun neljän vuoden aikana tullut kotini. 

Pääsin opiskelemaan akvaattisia tieteitä suoravalinnan kautta heti lukion jälkeen vuonna 2009. Kuluneen neljän vuoden aikana olen akvaattisten tieteiden pääaineen lisäksi olen lukenut sivuaineinani ekologiaa ja evoluutiobiologiaa sekä tilastotiedettä. Olen erityisen kiinnostunut suojelubiologiasta ja vesinisäkkäistä, ja teenkin gradua Itämeren harmaahylkeiden vaelluksista. Myös kalat ovat lähellä sydäntäni.

Vapaa-aikanani ihmettelen luontoa vaihtelevasti kalastaen, retkeillen, valokuvaten, geokätköillen, laitesukeltaen ja muuten luonnossa liikkuen.

Liisa - Akvaattiset tieteet

 

Mie tule Lemi eteält, iso kive takoa! Tässä sitä on totuteltu jo viitisen vuotta todellisen suurkaupungin elämään, ja hyvinhän tänne on maalainenkin sopeutunut. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella vallitsee sen verran mukava ja rohkaiseva ilmapiiri, että täällä viihtyy varmasti kaikenlaiset ihmiset tulivatpa he sitten maalta tai ihan oikeista suurkaupungeista. 

Lukion jälkeen hain muutamaan eri yliopistoon opiskelemaan ruotsia ja ranskaa, mutta päädyinkin sitten opiskelemaan liiketaloutta Saimaan ammattikorkeakouluun. Huomasin aika nopeasti, että liiketalous ei ole alani, ja seuraavana syksynä pääsin suoravalinnan kautta (varasijalta tosin) opiskelemaan akvaattisia tieteitä. Täällä olen löytänyt todellisen intohimon kohteeni - kalojen loiset.

Olen toiminut nyt jo kaksi vuotta yliopiston kalastusseuran Kala ja kulaus ry:n puheenjohtajana. Se on välillä hieman kiireistä puuhaa, mutta samalla siinä oppii kaikenlaisia organisointi- ja delegointitaitoja. Opiskelu- ja kalastusjuttujen ohella tykkään liikuskella luonnossa kuvaillen ja bongaillen eri lajeja.

 Eini - Ekologia ja evoluutiobiologia

Ammattislangia hyväksikäyttäen luonnehtisin itseäni vanhaksi kääväksi, sillä olen viidennen vuoden opiskelija lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä ikävuotta. Jyväskylään muutin Keuruulta, jonka metsissä ja soilla kuljin elämäni ensimmäiset 20 vuotta havainnoiden lintuja ja nisäkkäitä sekä muutoksia, joita ihmistoiminta tutuissa maisemissa aiheutti.

Olen erityisen kiinnostunut ns. saapasjalkaekologiasta eli hommista, jotka vaativat maastotöiden tekoa. Soveltava ekologia, metsäekologia, luonnonsuojelubiologia sekä kaikenlainen edellämainittuihin liittyvä poikkitieteellinen tutkimus kiehtovat minua.

Harrastukseni liittyvät tiiviisti ruumiinkulttuuriin: käyn salilla, hiihdän, juoksen, retkeilen, pyöräilen ja ratsastan. Vuodenaika määrää, mihin edellämainituista aikani suurimmilta osin kuluu, joskin retkeily, saliharjoittelu ja ratsastus pitävät pintansa vuoden- ja jopa vuorokauden ajasta riippumatta.

 Tarja - aineenopettajakoulutus

Olen aloittanut opintoni syksyllä 2011. Pääaineenani on biologian opettajankoulutus, eli opiskelen biologiaa monipuolisesti vähän kaikilta osa-alueilta. Lisäksi tutkintooni kuuluvat tietenkin pedagogiset opinnot. Tulen siis luultavimmin työskentelemään tulevaisuudessa koulussa tai muussa oppilaitoksessa tai vastaavassa.

Sivuaineena useimmilla aineenopettajilla on toinen opetettava aine, eli sellainen yliopiston oppiaine, jota oletettavasti tulee myös osata opettaa ja joka mahdollisesti auttaa työllistymisessä. Minulla tällainen aine on maantiede, jota käyn lukemassa Oulun yliopiston kautta. Sivuaineeksi voi opettajaopiskelija ottaa hyvin jotain muutakin mikä kiinnostaa.

Omat erityiset kiinnostuksenkohteeni liittyvät isolta osin nimenomaan opetuksellisiin kysymyksiin, erityisesti siihen, miten opettaa paremman biologisen ymmärryksen oppilaille antaen. Biologia on meissä jokaisessa ja kaikkialla ympärillämme, ja mielestäni kaikilla tulisi olla edes jonkinlainen käsitys ainakin yksinkertaisimmista ekologiaan ja solujen biologiaan liittyvistä asioista. Biologia on keskeinen asia tulevassa työssäni, mutta keskeistä on myös kasvatuksellinen osaaminen

Harrastan aktiivisesti yhdistystoimintaa niin ainejärjestö JANO:ssa kuin myös näyttelytoimikuntatyöskentelyn parissa koiranäyttelyitä järjestäen. Toimin aktiivisesti kehätoimitsijana koiranäyttelyissä ja viihdyn muutenkin koiraharrastusten parissa. 

Titta - Ekologia ja evoluutiobiologia

Suoraan lukiosta opiskelemaan haluamaansa alaa - mission possible! Olen siis fuksi eli ensimmäisen vuoden opiskelija, ja kirjoitin Jyväskylän Lyseosta viime keväänä. Jykylässä olen asunut koko ikäni, enkä ole kaupunkiin vielä kyllästynyt. Opintojen aloitus on sujunut mukavasti yliopiston toimintatapoja ihmetellessä ja uusiin kavereihin tutustuessa. Bio- ja ympäristötieteen laitos tuntuukin minulle täysin oikealta paikalta.

Sivuaineeksi olen ajatellut ympäristötiedettä, sillä olisi mukava saada biologian opiskeluun mukaan myös ihmisnäkökulmaa. Tulevassa työssäni haluaisin suojella ja edistää ympäristömme tilaa joko tutkijana tai mieluummin asiantuntijana tai virkamiehenä. Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdotonta sanoa, mihin maisterin papereillaan lopulta työllistyy.

Harrastan kuorolaulua, Saapas-vapaaehtoistyötä ja käyn ryhmäliikuntatunneilla. Lisäksi pyöräilen, hiihdän ja laskettelen vuodenajasta riippuen. Kosketuksen luontoon tarjoavat mökkeily, kalastus (talvisin verkoilla ja kesäisin mato-ongella) sekä retkeily.

Sara - Ekologia ja Evoluutiobiologia

Olen kolmannen vuoden EKO-opiskelija. Ennen pääsyäni Jyväskylän yliopistoon kävin pyörähtämässä Kuopiossa Savonia-ammattikorkeakoulussa ja opiskelin itseni sairaanhoitajaksi. Oltuani vuoden töissä sieltä valmistuttuani, päädyin seuraamaan yläasteikäisestä saakka elättelemääni unelmaa: hain opiskelemaan biologiaa. Onnekseni pääsin ensi yrittämällä sisälle. Päivääkään en ole katunut! Monen vuoden epävarmuuden jälkeen tuntuu ihan hillittömän ihanalta opiskella alaa, joka tuntuu täysin omalta. Mikäpä tässä ollessa, kun saa tutustua toinen toistaan ihmeellisimpiin asioihin. Elämä on ihmeellinen ilmiö, joka tarjoaa runsaasti tutkimussarkaa vielä pitkäksi aikaa. Minunkaltaiseni tutkijasielu kuluttaa mieluusti elämänsä tämän alan parissa.

Olen Einin tapaan kiinnostunut eniten niin sanotusta saapasjalkaekologiasta. Parityönä tekemäni kandidaatintutkielmani edustaa juurikin tällaista ekologian alaa. Tutkielmaa tehdessäni pääsin osaksi tutkimusryhmää nimeltä Intervention Ecoogy Research Group. Ryhmän jäsenet edustavat luonnonsuojelubiologiaa ja ympäristönhoitoa. Koska haluan valmistuttuani työskennellä luontohankkeiden toteutuksen ja niihin liittyvän päätöksenteon parissa, olen valinnut sivuaineikseni ympäristötieteen ja ympäristöoikeuden perusteet.

Harrastan kansalaisaktiivisuutta, urheilua, lukemista, kulttuuria, käsitöitä ja taidetta. Tällä hetkellä olen mukana kolmen eri valtuuskunnan toiminnassa. Olemme puuhaamassa kevään 2014 aikana käsityökerhoa ainejärjestömme Syrinxin alaisuuteen. On hyvä ylläpitää muutakin elämää opintojen ohessa - näin jaksaa paremmin. Sitä paitsi Jyväskylästä löytyy paljon mukavia tyyppejä ja mahdollisuuksia mielenkiintoiseen tekemiseen. :)

Tiina - Ympäristötiede ja -teknologia

Olen neljännen vuoden ympäristötieteen ja -teknologian opiskelija Kainuusta. Alunperin aloitin täällä Jyväskylässä biologian opiskelijana, mutta pian löysin todellisen intohimoni ympäristökysymysten parista ja vaihdoin pääainetta. Sisälläni elää silti vahvana pieni biologi. Se onkin hienoa, sillä biologia ja ympäristötiede täydentävät toisiaan.

Jatkoin biologian opintojani solu- ja molekyylibiologian sekä vesistötieteiden aloilla. Erityisesti kansainväliset veteen, jätteisiin ja jätteiden hyötykäyttöön liittyvät aiheet kiinnostavat minua kovasti. Haluaisin lisäksi vaikuttaa Pohjois-Suomen ja syrjäseutujen kehitykseen. Olen kiinnostunut hyvin monenlaisista asioista, ja siksi sivuainevalikoimani on varsin värikäs. Bio- ja ympäristötieteiden lisäksi opiskelen yhteiskuntatieteitä, taloustieteitä, kemiaa ja kieliä.

Mielestäni antoisat harrastukset tukevat parhaiten ahkeraa opiskelua. Käyn viikoittain hakemassa puhtia ja laulun riemua rokkaavasta kuorostani. Tanssitunnit pitävät minut liikkeessä lukuhommista huolimatta. Ehkäpä kaikista tärkeintä on kuitenkin päästä aina välillä eväsretkelle lähimetsään tai onkireissulle kotipuoleen.